Avoliitto - Biisien synnystä

Ensimmäinen julkaisumme Onnellinen ihminen tehtiin isoa naistenlehtipinoa apuna käyttäen. Poimimme Annoista, Me naisista sunmuista monta sivullista hyvän parisuhteen tunnusmerkkejä. Tästä musertavasta listasta rakentelimme Vaisun kanssa riimit. Hieman lyhyeksihän se jäi, joten keksin töröttää loppuun hirvittävän Sting-henkisen klarinettisoolon. Kun sen päälle ladottiin vielä Vaisun banaali puheosio, jouduimme miettimään pitkään, lähteekö Avoliitto näin huumorilinjoille.

Tupaantulijaiset aloittaa varsinaisesti Nyricin ja Vaisun tarinan. Kaksikko tyrii, mutta hyvässä hengessä kuin hip-hopin Viivi ja Wagner ikään. Kertosäe tarttui heti kuin pernarutto ja säekin saatiin toimimaan, kun Apara keksi afrikkalaistyylisen kitarakuvion. Joku sanoi kappaleen kuulostavan siltä kuin J. Karjalainen koittaisi epätoivoisesti tehdä hip-hoppia. Biletyshenkiseen b-osaan käänsimme sanatarkasti suuren esikuvamme S.O.A.P:in kappaletta This Is How We Party. Lisähäpeäksemme kirjoitimme tupaantuliaiset väärin.

Tässä vaiheessa Avoliitto voitti kimppalotossa sen verran, että saatiin kokonaisedulliset peruutusmatkat Kanarian peräreikään Playa de las Americasiin (lausutaan kuten kirjoitetaan). Rannasta hotellillemme johti poskipoluksi ristimämme puistotie, jonka varrella tummaihoiset prostituoidut tarjoilivat suuseksiä kännisille lädeille. Biisiin tämä vinksahtanut Havaiji-meininki siirrettiin soittamalla slide-kitarat vanhalla balalaikan romulla. Leikkelin vielä tuloksen aivan osiin tietokoneella ja rakensin siitä lopussa kuultavan riffin. Vieläkään en muuten tiedä mitä Ananaksen biisiin skrätsäämä jannu yrittää sanoa, mutta Playalta se kuulostaa.

Moisten lemmenlomien jälkeen otetaan joko asumusero tai käydään vieraissa. Petoksesta tuli väistämättä kovin synkkä, vaikka Avoliiton ei ollut tarkoitus sortua moiseen. Junkkamestarimme Spandexin myötävaikutuksella saimme kappaleeseen onneksi tavoittelemaamme r&b-henkeä. Leijuvat, käännetyn oloiset synasoundit eivät ole sitä, vaan Aparan nerokasta kitaramanipulaatiota. Lopusta tuli kyllä todella kummallinen silvottuine lyriikoineen, hevikitaroineen ja pornoskrätseineen.

Sukujuhlat inspiroitui Populaarimusiikkia Vittulajänkältä kirjan Torniojokilaaksolaisista hääkuvauksista. Allekirjoittaneen ja Vaisun suku on sekin pohjoisesta, jossa sukujuhlameininki ei ole turhan tiukkapipoista. Kappale rakentuu hienolle samplelle vanhasta lastenlaulusta Kuninkaan viuluniekat. Tästä koko puuhastelu aikoinaan lähti, mutta löysimme nyt vasta passelin teeman riimeille. Samplea on ryyditetty tusinalla rumpu-loopilla ja buzukin hipelöinnillä. Alussa kuultavat vonkunat on tehty vanhalla kunnon E-bowlla.

Fanaatikolle. En mä tiedä mitä helvetin nu-metallia me yritettiin tehdä, mutta tämmönen sillisalaatti tuli. Naapurit varmaan ihmetteli, kun karjuttiin Stuodio 2'o:ssamme. Kuolisitte muuten nauruun, kun näkisitte miten allekirjoittanut opettaa Nyricille meidän laulumelodioita. Pyhä tavoitteeni Fanaatikolle biisin suhteen on, että joku mielenosoittaja soittaa sitä ghettoblasterillaan seuraavan WTO:n huippukokouksen yhteydessä.

Suhdanteissa lähdettiin hakemaan vähän tummasävyisempää jazz-meininkiä. On pystybassoa, nurin käänneltyjä viulumattoja, efektoituja urkuja ja aika omituisia kitarasoundeja, taas kerran. Järki meinas lähtee, kun vaadin, että Vaisu kiekasee kohdan "en tiedä pitäskö mun seisoa vai MAKAA" lopun ylös falsettiin. Sama hysteerinen naurukohtaus toistuu edelleenkin treeneissä.

Ghettoperseellä uhmataan hyvää makua ja kosiskellaan nuorempaa kuulijakuntaa. Hyvin on tainnut onnistua. Takapotkuilla etenevä kertis oli harvinaisen hankala räpättävä. Nyric ei taas olisi millään suostunut laulamaan herkän poeettista omaa osuuttaan. Väitti, että se menee liian korkealta, mutta veikkaan, että ongelma oli sisällyksellinen.

Ghettoperseen jälkeen herkistyttiinkin sitten oikein kunnolla. Se oikea on riisutuin biisimme. Kyllä siihenkin komppeja jossain vaiheessa soviteltiin, mutta sitten tultiin järkiimme. Minä tein laulumelodian ja sanat. Apara hoiti kauniin soinnutuksen. Nyric veti kerralla sisään. Yksi otto. Itketti.

Jouluksi hoitoon päätti kaksivuotissuunnitelmamme ja säännöllisen nettijulkaisun. Kappale oli Radio Demon kuukauden demo ja sillä voitettiin myös keikka Provinssirockiin. Jouluisin usein kärjistyvien mielenterveysongelmien ja pirtsakan kertosäkeen yhdistäminen voi olla jonkun mielestä mauton temppu, mutta kyllä tässä ollaan ihan vakavissaan. Jos kappale tuottaisi jotain, niin rahat lahjoitettaisiin mielenterveystyöhön. Jouluksi hoitoon sisältää muuten Avoliiton herkimmät riimit.

Kotipornoo tehtiin puoliksi Hymypoika-elokuvaa varten. Aihe oli tosin pyörinyt mielessä jo pitkään ennen kuin tiedettiin leffasta mitään. Elokuvassa on kohtaus, jossa nuoret tanssivat alasti letkajenkkaa ja huudattavat Kotipornoa ghettoblasterilla. Vaikka biisiin saatiin aika pirteä meininki, Avoliitto suhtautuu kriittisesti kulttuurin pornografisoitumiseen. Eka biisi muuten, jossa Spandexikin räppää.

      -DJ Huiske